 |
Mikä on tivoli?
Tivoli on huvittelualue, jossa on rajoitetulla alalla
useampia esityskohteita esim. ampumarata, karuselli, maailmanpyörä,
autorata, jne. Tivolikentälle on vapaa tai maksullinen pääsy, mutta edellä
mainitut huvittelukohteet ovat katsojalle kukin erikseen maksullisia. 
Huvituksen tehtävä…
"Ihmiskunnan hyvyyden lähde on onnellisuus, huvituksen
tehtävänä on saada ihmisten kasvot hymyyn edes hetkeksi. Moralistien yksi
suurimmista toivomuksista on ja pitääkin olla huvin puhtaus, aitous ja
viattomuus. Huvitus vapauttaa ajatuksemme jokapäiväisestä ympäristöstämme,
päästää vangitun sielumme jälleen liitelemään vapaasti, surujen rypyt
oikenevat ja synkät katseemme vaihtuvat hymyyn. Tämä on huvituksen tehtävä –
ja tivoli, joka tarjoaa viatonta, iloista katseltavaa lapsille ja saa
aikuisetkin jälleen lapsiksi ainakin yhtenä päivänä, on huvituksista aidoin
ja täyttää tämän tehtävän." (Alf T. Ringling)
Historia
Me pojat värkkäsimme
aikoinamme kaiken materiaalin täysin itsellisesti, mutta
sitten nuo lainsäätäjät "tappoivat" meidät sukupuuttoon
Suomen tivoli- ja sirkusmaailmasta.
Joten pallo on
Teillä, hyvät ystävät.
|
 |
 |
Tässä kuitenkin muutamia
mestarilaukauksia niiltä meidän kulta-ajoiltamme.
|
SUOMEN TIVOLIN HISTORIALLINEN
122–VUOTIS TAIVAL
| Vuonna
1888 merimies Johan Grönroos totesi nähneensä tarpeeksi
vieraita maita ja outoja satamia. Hän ei löytänyt maista
mieleistään puuhaa perinteisten ammattien joukosta ja
niinpä hän päätti ryhtyä tivolinjohtajaksi. |
 |
Johan Grönroos anoi
ja sai luvan ampumateltalle, silhuettikuvien
esittämiselle, onnenpeleille sekä taito- ja
voimailunäytöksille. Ensimmäinen tivoli pystytettiin
Keravalle. Grönroos hankki sinne ratapihan takana
olevaan telttaan kinemografin eli käsin pyöritettävän
elokuvaprojektorin edeltäjän. Myös Suomen ensimmäiset
karusellit nähtiin Keravalla.
Vuonna 1905 Johan
Grönroos pidätettiin venäläisvastaisesta toiminnasta ja
poika J.A.F. eli Jaffu otti ohjat käsiinsä. Jaffu
suomensi nimensä Sariolaksi. |
| Vuosisadan taitteesta
aina 1920 –luvun loppupuolelle elokuvat muodostivat
tärkeän osan tivolitoiminnoista. Elokuvatarjonta
muotoutui tuolloin kymmenistä lyhytfilmeistä, jotka
toivat suuren maailman ihmeet tavallisen kansan
ulottuville. |
 |
 |
1920- ja 30 –luvuilla
kuvaan astuivat voimakkaasti erilaiset toimintalaitteet,
kuten karusellit ja maailmanpyörät.
Kuvassa tiettävästi
Suomen Tivolin ensimmäinen tasokaruselli, jonka Jaffu
hankki Helsingin messuilta 1920.
Yksi vaarallisempia ja
tunnetuimpia esiintymiskohteita oli "Surmanajopönttö",
jossa Onni Suuronen toimi hurjapäisenä ajajana.
|
| Vuonna 1921 "Jaffu"
Sariola osti venäläiseltä emigrantilta Keravalta
Sariolanmäen kiinteistön, josta tuli noin 35 vuoden
ajaksi suomalaisen tivoli- ja sirkushuvin keskipiste |
 |
|
Kissapedot ja villieläimet olivat aikanaan myöskin
tivolin vetonauloja, kunnes niiden pitäminen kiellettiin
maassamme lainsäädännöllä. |
| Raskaina vuosina 1942
- 44 Suomen Tivolin nk. Karhumäen Tivoli toimi armeijan
alaisuudessa Karhumäessä viihdyttäen taistelujoukkoja
vain n. 30 kilometrin päässä etulinjoista. Karhumäen
Tivoli toimi armeijan alaisena ja se oli pystytetty
vanhan venäläisen huvipuiston paikalle. Kuvassa oikealla
etualalla tivolinjohtajana toiminut Unto Sariola,
kenraali "Pappa" Laatikainen ja saksalainen
yhdysupseeri. |
 |
 |
Suomen Tivolin
artistit kiersivät myöskin muiden vierailevien
viihdytysjoukkojen tapaan "sinne jonnekin" kevyille
kenttäestradeille. |
| Vuosina 1949 - 51
"Jaffu" piti legendaarista Sirkus Sariolaa, jonka
kuitenkin 50 %:n huvivero tappoi vuonna 1952, jäljelle
jäi Suomen Tivoli. |
 |
| 1950 - 70
Jaffun poikien, Unton Suomen Tivoli ja Matin Tivoli
Sariola, vakiinnuttivat asemansa huviverosta huolimatta.
J.A.F. kuoli kolarissa 1967. |
 |
1970 Unto Sariola
kuoli ja hänen vaimonsa Ailakki, läheisemmin tunnettu
"Mami" alkoi johtaa Suomen Tivolia. |
| Huviveron
poistuminen antoi uutta voimaa 1980 - 90 –luvuille. Se
oli määrätietoisen kasvun aikaa, jonka kruunasi
100–vuotis juhlakiertue 1988.
Syvä lama koetteli
Suomea ja yrityksiä. Suomen Tivolin yhtiömuoto vaihtui
kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi. Jyrki Sariolasta
tuli toimitusjohtaja kesällä 1994.
Arvonlisävero tuli
maksettavaksi palveluista. Poikkeusasetuksella tivolit
ja sirkukset saivat alhaisemman arvonlisäveron 6%
yleisen 22% sijasta. |
 |
Lamasta selvittiin
ottamalla riskejä ja uskaltamalla investoida uusiin
laitehankintoihin. Suomen Tivoli valittiin Tuusulan
Yrittäjät Ry:n vuoden yritykseksi 150 jäsenyrityksen
joukosta.
1995-1996 oli selkeä
käänne parempaan. Suomen Tivoli piti yleisön suosion ja
lisäsi selvästi kävijämääräänsä, joka on noin 500 000
kävijää vuodessa. |
| Syyskuussa 1997
Suomen Tivolin pitkäaikainen johtajatar, tivolihistorian
Grand Old Ladynä tunnettu Ailakki Sariola siirtyi
taivasestradeille Helsingissä vaikean sairauden
murtamana. Hän oli kuollessaan 76 –vuotias. Ailakki
Sariola aloitti varsinaisen tivoliuransa
käärmetanssijattarena. Ailakki Halmevaarasta tuli osa
kuuluisaa Sariolan tivolisukua avioiduttuaan
legendaarisen J.A.F. Sariolan pojan, Unton kanssa. |
 |
 |
1998 Suomen Tivoli
vietti 110-vuotis Juhlavuottaan, jolloin tehtiin
kaikkien aikojen suurin laitehankinta: maailman suurin
perävaunujen päälle rakennettava maailmanpyörä. Tämä
hankinta osoittautui yleisön suosiossa ylivoimaiseksi
ykköseksi.
Suomen Tivoli sai kansainvälistä arvostusta vuonna 2002,
jolloin Jyrki Sariolalle myönnettiin Italiassa
tivolialan "Oscar", Kultainen poni -palkinto. |
|
Suomen Tivolin tarina on
pala suomalaista kulttuurihistoriaa. Sariolat ovat
äärettömän sitkeitä. Tivoli on ajettu loppuun monta
kertaa, mutta aina se on ponnistanut jaloilleen. Suvun
historia on värikäs. Mukaan mahtuu monenlaisia
tapahtumia, niin ilon kuin surun hetkiä. Suomen Tivoli
kiertää Suomen jo 122 kerran ylläpitäen
tärkeää osaa lasten viihdekulttuuria, sekä Sarioloiden
sukuperinnettä. Valoisaa tulevaisuutta odottaen Suomen
Tivoli tarjoaa riemua, naurua ja iloista menoa vielä
monelle sukupolvelle. |
|
|
