Tivoli

Mikä on tivoli?

Tivoli on huvittelualue, jossa on rajoitetulla alalla useampia esityskohteita esim. ampumarata, karuselli, maailmanpyörä, autorata, jne. Tivolikentälle on vapaa tai maksullinen pääsy, mutta edellä mainitut huvittelukohteet ovat katsojalle kukin erikseen maksullisia. Tivoli_ylailmoista.jpg (107057 bytes)

Huvituksen tehtävä…

"Ihmiskunnan hyvyyden lähde on onnellisuus, huvituksen tehtävänä on saada ihmisten kasvot hymyyn edes hetkeksi. Moralistien yksi suurimmista toivomuksista on ja pitääkin olla huvin puhtaus, aitous ja viattomuus. Huvitus vapauttaa ajatuksemme jokapäiväisestä ympäristöstämme, päästää vangitun sielumme jälleen liitelemään vapaasti, surujen rypyt oikenevat ja synkät katseemme vaihtuvat hymyyn. Tämä on huvituksen tehtävä – ja tivoli, joka tarjoaa viatonta, iloista katseltavaa lapsille ja saa aikuisetkin jälleen lapsiksi ainakin yhtenä päivänä, on huvituksista aidoin ja täyttää tämän tehtävän." (Alf T. Ringling)

Historia

Me pojat värkkäsimme aikoinamme kaiken materiaalin täysin itsellisesti, mutta sitten nuo lainsäätäjät "tappoivat" meidät sukupuuttoon Suomen tivoli- ja sirkusmaailmasta.

Joten pallo on Teillä, hyvät ystävät.

Tässä kuitenkin muutamia mestarilaukauksia niiltä meidän kulta-ajoiltamme.

SUOMEN TIVOLIN HISTORIALLINEN 124–VUOTIS TAIVAL

Vuonna 1888 merimies Johan Grönroos totesi nähneensä tarpeeksi vieraita maita ja outoja satamia. Hän ei löytänyt maista mieleistään puuhaa perinteisten ammattien joukosta ja niinpä hän päätti ryhtyä tivolinjohtajaksi.

Johan Grönroos anoi ja sai luvan ampumateltalle, silhuettikuvien esittämiselle, onnenpeleille sekä taito- ja voimailunäytöksille. Ensimmäinen tivoli pystytettiin Keravalle. Grönroos hankki sinne ratapihan takana olevaan telttaan kinemografin eli käsin pyöritettävän elokuvaprojektorin edeltäjän. Myös Suomen ensimmäiset karusellit nähtiin Keravalla.

Vuonna 1905 Johan Grönroos pidätettiin venäläisvastaisesta toiminnasta ja poika J.A.F. eli Jaffu otti ohjat käsiinsä. Jaffu suomensi nimensä Sariolaksi.

Vuosisadan taitteesta aina 1920 –luvun loppupuolelle elokuvat muodostivat tärkeän osan tivolitoiminnoista. Elokuvatarjonta muotoutui tuolloin kymmenistä lyhytfilmeistä, jotka toivat suuren maailman ihmeet tavallisen kansan ulottuville.

1920- ja 30 –luvuilla kuvaan astuivat voimakkaasti erilaiset toimintalaitteet, kuten karusellit ja maailmanpyörät.

Kuvassa tiettävästi Suomen Tivolin ensimmäinen tasokaruselli, jonka Jaffu hankki Helsingin messuilta 1920.

Yksi vaarallisempia ja tunnetuimpia esiintymiskohteita oli "Surmanajopönttö", jossa Onni Suuronen toimi hurjapäisenä ajajana.

Vuonna 1921 "Jaffu" Sariola osti venäläiseltä emigrantilta Keravalta Sariolanmäen kiinteistön, josta tuli noin 35 vuoden ajaksi suomalaisen tivoli- ja sirkushuvin keskipiste
Kissapedot ja villieläimet olivat aikanaan myöskin tivolin vetonauloja, kunnes niiden pitäminen kiellettiin maassamme lainsäädännöllä.

Raskaina vuosina 1942 - 44 Suomen Tivolin nk. Karhumäen Tivoli toimi armeijan alaisuudessa Karhumäessä viihdyttäen taistelujoukkoja vain n. 30 kilometrin päässä etulinjoista. Karhumäen Tivoli toimi armeijan alaisena ja se oli pystytetty vanhan venäläisen huvipuiston paikalle. Kuvassa oikealla etualalla tivolinjohtajana toiminut Unto Sariola, kenraali "Pappa" Laatikainen ja saksalainen yhdysupseeri.

Suomen Tivolin artistit kiersivät myöskin muiden vierailevien viihdytysjoukkojen tapaan "sinne jonnekin" kevyille kenttäestradeille.

Vuosina 1949 - 51 "Jaffu" piti legendaarista Sirkus Sariolaa, jonka kuitenkin 50 %:n huvivero tappoi vuonna 1952, jäljelle jäi Suomen Tivoli.
1950 - 70 Jaffun poikien, Unton Suomen Tivoli ja Matin Tivoli Sariola, vakiinnuttivat asemansa huviverosta huolimatta. J.A.F. kuoli kolarissa 1967.

1970 Unto Sariola kuoli ja hänen vaimonsa Ailakki, läheisemmin tunnettu "Mami" alkoi johtaa Suomen Tivolia.

Huviveron poistuminen antoi uutta voimaa 1980 - 90 –luvuille. Se oli määrätietoisen kasvun aikaa, jonka kruunasi 100–vuotis juhlakiertue 1988.

Syvä lama koetteli Suomea ja yrityksiä. Suomen Tivolin yhtiömuoto vaihtui kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi. Jyrki Sariolasta tuli toimitusjohtaja kesällä 1994.

Arvonlisävero tuli maksettavaksi palveluista. Poikkeusasetuksella tivolit ja sirkukset saivat alhaisemman arvonlisäveron 6% yleisen 22% sijasta.

Lamasta selvittiin ottamalla riskejä ja uskaltamalla investoida uusiin laitehankintoihin. Suomen Tivoli valittiin Tuusulan Yrittäjät Ry:n vuoden yritykseksi 150 jäsenyrityksen joukosta.

1995-1996 oli selkeä käänne parempaan. Suomen Tivoli piti yleisön suosion ja lisäsi selvästi kävijämääräänsä, joka on noin 500 000 kävijää vuodessa.

Syyskuussa 1997 Suomen Tivolin pitkäaikainen johtajatar, tivolihistorian Grand Old Ladynä tunnettu Ailakki Sariola siirtyi taivasestradeille Helsingissä vaikean sairauden murtamana. Hän oli kuollessaan 76 –vuotias. Ailakki Sariola aloitti varsinaisen tivoliuransa käärmetanssijattarena. Ailakki Halmevaarasta tuli osa kuuluisaa Sariolan tivolisukua avioiduttuaan legendaarisen J.A.F. Sariolan pojan, Unton kanssa.

1998 Suomen Tivoli vietti 110-vuotis Juhlavuottaan, jolloin tehtiin kaikkien aikojen suurin laitehankinta: maailman suurin perävaunujen päälle rakennettava maailmanpyörä. Tämä hankinta osoittautui yleisön suosiossa ylivoimaiseksi ykköseksi.
Suomen Tivoli sai kansainvälistä arvostusta vuonna 2002, jolloin Jyrki Sariolalle myönnettiin Italiassa tivolialan "Oscar", Kultainen poni -palkinto.

Suomen Tivolin tarina on pala suomalaista kulttuurihistoriaa. Sariolat ovat äärettömän sitkeitä. Tivoli on ajettu loppuun monta kertaa, mutta aina se on ponnistanut jaloilleen. Suvun historia on värikäs. Mukaan mahtuu monenlaisia tapahtumia, niin ilon kuin surun hetkiä. Suomen Tivoli kiertää Suomen jo 124 kerran ylläpitäen tärkeää osaa lasten viihdekulttuuria, sekä Sarioloiden sukuperinnettä. Valoisaa tulevaisuutta odottaen Suomen Tivoli tarjoaa riemua, naurua ja iloista menoa vielä monelle sukupolvelle.


	TIVOLIMME ON NYT SULJETTU.